Haloo haloo ja Hello hello

Loppuviikosta taisi ihka ensimmäistä kertaa olla havaittavissa pientä koti-ikävä. Ja siis en tarkoita KOTI-ikävää (sillä koti on nyt täällä) vaan kotikoti-ikävää. Ikävää Suomeen. Lisäksi lauantaiaamuna sähköpostissa oli odottamassa aivan todella ihanaa postia edellisestä työpaikastani (josta siis jäin pois tänne muuton myötä). Ja ehkä nyt, kun täällä on alkanut asiat ja arki rullaamaan, on aikaa ja energiaa sellaiselle asialle kuin koti-ikävä. Ja mä en ole käynyt kesäloman jälkeen Suomessa (M on käynyt jo kahdesti ja olenkin vähän kateellinen sille siitä, varsinkin kun se on päässyt saunaan). Mutta, elämä on valintoja täynnä ja jostain on välillä luovuttava saadakseen jotain uutta. Ja toisaalta, en koe, että tässä nyt olisi jostain korvaamattomasta luopunut. Yhteydet tärkeisiin ihmisiin toimii ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Skype on vaan niin mahtava juttu! Pelkkä puhelimessa puhuminen on ihan tylsää kuvan kanssa puhumiseen verrattuna. Ja se, että voi useamman kanssa jutella samaan aikaa, hauskaa vasta onkin.

Haloo haloo

Sunnuntaista alkaen meillä onkin tiedossa vähän erilainen kuukausi. M nimittäin tulee Suomesta jälkeläisensä kanssa. Huisia! Onpa kivaa taas pitkästä aikaa saada jälkeläinen saman katon alle meidän kanssa. Yhdysvaltoihin muuton myötä tietty jälkeläisen olemiset meillä on "hieman" harventuneet, joten jo ihan siksi marraskuu tulee olemaan huikea kuukausi. Jälkeläinen on mm. suurensuuri Hello Kitty - fani ja täältähän sitä tavaraa löytyy.

Pakko vielä lopuksi mainita, että löysin aivan todella ihanat syys/kevät nilkkurit tällä viikolla. Ja ihan vahingossa! Tarkoitus oli käydä hakemassa yhdestä kaupasta näkkileipää, mutta kun siinä vieressä sattui olemaan iso kenkäkauppa, niin jalat vaan jotenkin vei sinne...

Hyvää alkavaa viikkoa!