Tuumailua

Toivottelen tässä jo hyvissä ajoin kaikille Hyvää Pääsiäistä! Mä pidän pienen tuumaustauon ja vietän Pääsiäistä. Nyt ei oikein tarinointia irtoa, joten mitä sitä väkisin vääntämään. Palaan kyllä taas pienen ajan päästä jatkamaan tarinointia.

 

 

Ei mulla muuta.

 

 

Ei mitään jännittävää

Niin, siis ihan tavallinen viikko takana. Ei mitään jännittävää. M ollut työmatkalla tämän viikon, joten ollaan oltu Koiruuden kanssa kaksistaan. Aurinkoisina (mutta kylminä, hrr) päivinä koiran kanssa ulkoilua ja muuten salilla hikoilua. Siinä kaikki.

Tänä aamuna valmistauduin aamulenkille pukemalla lämpimästi vaatetta päälle ja mitämitä,

koira kävi äkkiä lähiojassa tarpeillaan, käänsi kuononsa kotia kohti

ja lähti painelemaan takaisin sisälle. Sillä oli kiire lekottelemaan aurinkoon...

No on tässä muutamia muitakin juttuja tullut tehtyä. Sähköpostitse asioiden selvittelyä Suomen suuntaan, joka toisinaan haastavaa aikaeron vuoksi, mutta voiton puolella ollaan. Ja sähköpostitse asioiden selvittelyä tuohon parin oven päähän "talonmiehelle".

Huomasin nimittäin, että meidän makuuhuoneen kylppärissä on saumoissa hometta, vaikka ollaan huolehdittu riittävästä ilmanvaihdosta (ja siivouksesta...). Ei hittolainen. Tarkempi tarkastelu osoitti, että home itseasiassa taitaakin olla silikonisauman alla. Laitoin asiasta sähköpostia "talonmiehelle", joka hoitelee tämän talokompleksin asioita. Talkkari kehoitti hakemaan rautakaupasta puhdistusainetta ja testaamaan vielä sillä. Ja jos ei auta, niin sitten pyytää "handymanin" paikalle. No minäpä sitten kävin rautakaupassa ja kyselin homeen poistosta kaupan kiltiltä sedältä, joka osasikin neuvoa enemmän kuin hyvin. Kertoi epäilevänsä, että kylppärissämme on vedetty kylmästi vanhan silikonisauman päälle uusi ja siksi home on ilmestynyt sauman alle. Kuulema aika yleistä. (Jippii) Neuvoi tiukasti vaan vaatimaan, että kaikki vanhat saumat otetaan pois ja uudet tilalle. Testailin nyt kuitenkin tätä puhdistusainetta, josta pulitin yli 10$. Ja tuloksetta. Home on ja pysyy. Ja ei kun uutta sähköpostia talkkarille. Vastausta odotellessa.

Pidetään naapureita silmällä...

Asiaa kojooteista ja (taas) keväästä

Pari viikkoa sitten olin aamusella koiran kanssa lenkkeilemässä läheisellä forest preserve (luonnonsuojelu) - alueella. Oltiin jo palailemassa metsän siimeksestä takaisin parkkipaikalle, kun suoraan edestä viipotti kojootti. Koirakaan ei aluksi sitä oikein hoksannut. Kojootti jäi siihen ihmettelemään vähän matkan päähän, jolloin koirakin sen sitten huomasi. Mielenkiinnosta seuralin kojoottia hetken, kunnes se jolkotteli takaisin metsään. Harmillista kyllä, siinä olisi ollut varsin hyvä tilanne valokuvalle, mutta olin niin innoissani, etten huomannut kaivaa puhelinta taskusta. Samaisella alueella vastaantulijat joskus kertovat, jos ovat nähneet preerialla kojootin. "Varsinkin kun sulla on pieni koira" on monesti perusteena varoitukselle. Tosin tiedettävästi kojootti ei olisi (ainakaan toistaiseksi) käynyt hihnassa (ja ihmisen kanssa) olevan koiran kimppuun. Oikaiskaa, jos olen kuullut väärää infoa.

 

Viime viikolla ihmisiä valistettiin netissä siitä, että kojootteja voi nyt muutamien viikkojen ajan näkyä enemmän forest preserve - alueilla, kun naaraskojootit perustavat pesiä. Samalla ihmisille annettiin ohjeita, mitä tehdä, jos törmää kojoottiin. Ehkä tämä oli ihan aiheellista, sillä talven aikana läheisellä luonnonsuojelualueella on tehty aluskasvillisuuden ja pusikon raivauksia ja alueen työntekijöiltä kysyttäessä, että miksi näin tehdään, on vastaus ollut, että ihmiset pelkäävät, kun eivät tiedä mitä puskassa tai mitä pusikon peittämän mutkan takana on. Okei... No eikös sitten voisi ulkoilla vaikka ihan jossain kaupunkialueella, jos luonnossa liikkuminen noin pelottaa. Ja kyseessä kuitenkin pitäisi olla luonnonsuojelualue. Toki varmasti joitain tiettyjä raivaus- tms. hommia sillä alueella pitää tehdä, mutta sitä en ihan käsitä, että ihmisten takia eläinten (vähäistä)elinympäristöä pitää muovata. Ehkä pientä luonnosta vieraantumista havaittavissa...

Lauantaina M lähti testaamaan uutta joustaan ja mä jäin kotia lusmuilemaan (eikun pesin mä pyykkiä!). Tosin kaikki ei mennyt ihan putkeen M:lla. Sen uudesta jousesta pomppasi jänne paikoiltaan ja jänteellä ollut nuoli räjähti säpäleiksi. Onneksi M:lle ei käynyt kuinkaan, sillä hiilikuitunuolet hajoavat säpäleiksi kuin lasi. M kiikutti jousen takaisin liikkeeseen (voitte kuvitella sen ketutuksen), tuli kotoa hakemaan vanhan jousen ja mäkin lähdin sitten lopulta jousiammuntaradalle. Ilma alkoi olemaan jo aika viileä, joten montaa kierrosta ei pystynyt ampumaan, kun alkoi sormet olemaan jo liian jäässä. Mutta tulipahan nyt avattua kevään jousiammuntakausi.

Sunnuntaina täällä oli St. Patrick´s Day, joka on alkujaan irlantilaisten juhlapyhä ja sitä vietetään aina 17. maaliskuuta. Lauantaina Napervillen downtownissa järjestettiin St. Patrick´s Day:n kulkue, jota käytiin yhdessä toisten suomalaisten kanssa seuraamassa.

 

 

 

Kuten kuvista näkyy, jengi on pukeutunut aika lämpimästi, sillä ilma oli hyytävän kylmä! Täällä jo muutaman vuoden asunut M:n kollega kertoi, että viime vuonna samaan aikaan oli ollut todella lämmintä, t-paitakelit. Viime viikolla jo ehdin intoilla kevään ja lämpimien kelien saapumisesta, mutta taisin intoilla ihan turhaan. Nyt on taas viileää ja tuulista. Hyvin tuulista.

 

Haaste: viikon menu

Jenni heitti mulle muutama viikko sitten haasteen, johon tartuinkin ja sainkin sen oikeastaan valmiiksi, mutta en sitten muistanut julkaista tuotostani. Haaste oli siis seuraavanlainen:

- kuvaa viikon ajan kaikki tekemäsi ruoka (jos et muista kuvata niin mainitse päivän kohdalla mitä teit)
- jos ruoka on tosi herkku ja haluat jakaa reseptin niin hyvä juttu :-)
- 7 ruokaa siis ja lisäksi vinkki johonkin helppoon jälkkäriin “Viikon vinkki”
- kerro keneltä haasteen sait ja jaa haaste vapaasti ainakin viidelle blogiystävällesi.
- laita postauksen otsikoksi: Haaste: viikon menu

No, päätin ainakin kokeilla, että mitä saan aikaan, vaikka en ollutkaan ihan varma, että meillä viikon aikana syödään eri ruokia. Yleensä syödään punaista lihaa 1-2 kertaa viikossa ja muuten kanaa ja kanaa ja sitten tota kanaa. Välillä vaihteluna kalkkunaa. Kala on täällä aika hitsin kallista (ja hyvän kalan saamiseksi täytyy hieman nähdä vaivaa), joten sitä tulee harvemmin kotona laitettua, koska lähes samaan hintaan sitä syö ravintolassa. Ja aika usein ainakin mä teen. Koska olen aika huono muistamaan kaikkia asioita, ei ruuat välttämättä ole ajallisesti järjestyksessä. Olen siis muokannut haastetta omalle muistilleni sopivaksi. Ja ajattelin Jennin tapaan rajata tekemäni ruuat päivällisiin, sillä vaihtelevasti teen itselleni myös lounaan riippuen usein päivän ohjelmasta ja aikataulusta (ja edellispäivän tähteistä). No niin, aloitetaanpas.

Päivä 1
Päivällisellä oli kalkkunapullia paprika-avocado-salaatin kera. Kalkkunapulliin tällä kertaa laitoin perus suola-pippurin lisäksi fetaa, valkosipulia sekä aurinkokuivattua tomaattia. Se aurinkokuivattu tomaatti, mitä olen löytänyt, myydään kuivilteen (kuten nimikin jo viittaa, hehheh) ilman sitä öljyä. Ja pullat paistan uunissa, sillä se on huomattavasti helpompaa kuin pannulla käristäminen.

Päivä 2
Päivällinen syötiin ulkona. Käytiin Outback-nimisessä paikassa syömässä ribsejä. Niin hyviä. Vaikka tällä kertaa tosin molempien ribsien liha ei ollut ihan niin mureaa kuin yleensä.

Päivä 3
Tehtiin fajitaksia kotona. Lihasta. Lisukkeena pannulla paistettua paprikaa ja sipulia, salsaa (joka oli vähän turhan mietoa), guacamolea (joka sisältää oikeasti avocadoa, toisin kuin erään suomalaisen ruokaketjun oman merkin "guacamole") sekä ranskankermaa. Bonuksena meksikolaista olutta (tää oli siis viikonloppuna).

 

Päivä 4

Siinä tohinassa jäi kuvat kertakaikkiaan ottamatta (mulla oli niin kiire jälkkärille suklaakahvilaan), mutta ruokana oli hunajamarinoituja porsaan kyljyksiä (made by M) sekä pannulla paistettua papu-kasvis-sekoitusta.

 

Tähän pieni välikommentti. Kaikki liha ja kana myydään täällä ilman marinadia (lihatiskistä tosin voi löytyä 1-2 erilaisella marinadilla olevaa vaihtoehtoa), mikä on ihan loistojuttu. En edelleenkään käsitä miten Suomessa voikin olla niin vaikeaa saada marinoimatonta lihaa ja kanaa, ja jos sellaista löydät, joudut maksamaan siitä enemmäin kuin marinoidusta. Hei haloo! Mutta takaisin asiaan...

 

Päivä 5

Hei tämähän taisikin olla eka satsi kanaa! Yleensä heitän kanafileet itse tekemääni marinadiin (oliiviöljyä, paljon valkosipulia, suolaa + pippuria ja joskus lisäksi hunajaa) jo aiemmin päivällä maustumaan, mutta nyt oli ollut sen verran tiivis päivä, että ei nyt marinadit ollut päällimmäisenä mielessä. Joten käytössä oli kikka nro. 2, eli tiedossa oli siis pestokanaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kanafileiden päälle heitin vähän suolaa + pippuria sekä pestoa ja sitten uuniin. Kanan kaveriksi tuli toinen maailman helpoin lisuke, eli uuniporkkanat. Kuoritut ja halkaistut porkkanat laitetaan uuniin noin 25 minuutiksi, riippuen porkkanan koosta. Itse en päästä porkkanoita liian kypsiksi. Valmiiden porkkainoiden päälle vähän kastiketta (2 rkl oliiviöljyä, 1 rkl limen tai sitruunan mehua, suolaa + pippuria) ja sekaan vielä vähän rucolaa ja fetaa. Yksinkertaista, mutta niin hyvää.

 

 

Päivä 6

No niin, nyt lähdettiinkin sitten uusintakierrokselle, sillä päivällisellä oli kalkkunapullia. Samalla reseptillä kuin viimeksikin, sillä jääkaapista sattui vielä löytymään aineksia. Tällä kertaa tein pullien lisäksi ihan perussalaatin.

 

Siellä ne kalkkunapullat paistuu

 

Harvoin pääsen kokkailemaan ilman seuraa.

Yleensä joku tulee makoilemaan mun jalkapöydän päälle.

 

Välillä täytyy olla ihan varovainen,

kun tää joku on myös saattanut hiipiä ihan sun taakse tarkkailemaan.

 

 

Päivä 7

Ja sitten oli vuorossa mitäs muutakaan kuin kanaa. Tällä kertaa ehdin heittää kanafileet marinoitumaan hetkeksi. Kanan kaveriksi tein talvikauden hittiä, uunikasviksia (vaikka nyt alkaakin jo olemaan kevät). Uunikasviksiin laitan suolaa (käytän muuten oikeastaan aina merisuolaa, sopii paremmin mun iholle), rosmariinia (tässä tapauksessa kuivattua) sekä oliiviöljyä.

 

Marinadi kanoille

 

Tällä kertaa uunikasvikset koostuivat porkkanasta, paprikasta,

kesäkurpitsasta sekä pikkutomaateista.

 

 



Ja lopuksi Viikon Vinkki (tää oli haastavin osuus)

Aiheena oli siis vinkki johonkin helppoon jälkkäriin. No, hirveästi ei jälkkäreitä tule kotona syötyä, mutta ehdottomasti helpoin ja terveellisin jälkiruoka on joku hedelmä. Tai sitten jos oikein herkututtaa, niin tämä suklaapiirakka on aikasta helppo tehdä.



Kevät tulee

Tai toivon niin, ainakin kaikesta tästä toitotuksesta päätellen. Viime viikonloppu oli sateinen ja melkeinpä kaikki lumet suli pois. Mitä nyt sellaisia kökkösiä on vielä siellä täällä. Alkuviikosta tehtiin naapurin suomalaisen rouvan kanssa tehoisku Chicago Premium outlettiin ja mukaan tarttui kaikkea kivaa. Mutta tarpeellista! Hehee... Nyt kun keli on toisinaan ollut jo kivan keväinen, olen voinut jo tällä viikolla ulkoiluttaa uusia ihania tennareitani. Yli puolen vuoden harkinnan jälkeen päätin moiset ostaa punaisten kesäversioiden kaveriksi (jotka on muuten ihan superkevyet!).

Samalla otin käyttöön kevät-syksytakin (josta repsotti melkein jokainen nappi).

Sisareni on ollut viettämässä lomaa auringossa ja lämpimässä (epistä!) ja on tullut läheteltyä viestejä koskien mm. tuliasia (ne on aina kivoja!). Jännityksellä odottelen minkä väriset läpökkäät sieltä oikein lähtee mukaan. Viestittelyyn viitaten edelleenkään en halua luopua suomalaisesta puhelinliittymästäni. Onneksi kuukausimaksu on aika minimaalisen pieni, joten konkurssia en sen vuoksi tule tekemään. Ja jostain syystä Usan liittymäni ei suostu vastaanottamaan viestejä ulkomaisista numeroista. Joten viestittely sisareni kanssa hoitui vanhan puhelimen avulla.

Mikä pieni näyttö!

Mutta sisältää tunteja erittäin hyvää musiikkia.

 

Tällä viikolla suomalainen liittymäni joutui jälleen suoramarkkinoinnin kohteeksi. Rasittavaa. Alkujaanhan homma lähti siitä, että vaihdoin liittymäni sillä hetkellä (n. vuosi sitten) halvimpaan mahdolliseen. Mutta liittymän myyjä sitten jätti mainitsematta, että halvimman liittymän kirouksena on suoramarkkinointi puhelinoperaattorin yhteistyökumppaneilta. Voi elämä. Kitkuttelin siihen saakka, kunnes pystyin vaihtamaan liittymätyyppiä ja kävin naputtelemassa kaikkialle taas suoramarkkinointikiellon. Ja silti joku sieltä vielä rimpauttelee! Ärh.

Viikonloppua ajatellen toiveena olisi, että keli sallisi jousiampumaradalla käymisen. M:lla varsinkin polttelee sinne pääsy, sillä sen eilinen reissu jousiammuntaliikkeeseen taisi aiheuttaa sen, että meillä on onnellinen uuden jousen omistaja. Ja oikeastaan syy, miksi M:n piti sinne mennä oli se, että M kikkaili jotain mun jousella, minkä johdosta siitä pomppasi jänne paikoiltaan ja sen piti viedä jousi sinne liikkeeseen elvytettäväksi.

 

Hei, ai niin! Sain SAS:n asiakaspalvelusta sähköpostia ja tulevat korvaamaan kaikki kulut, mitä matkalaukun myöhästyminen (vai eksyminen?) aiheutti. Eläköön!

 

Hyvää alkavaa viikonloppua!

Easy Sunday

Kuluneella viikolla kaikkien tapaamisten yhteinen päivittelyn aihe on ollut tiistain lumimyräkkä. Tänne saatiin noin 25cm lunta. Ilokseni sain jättää lumityöt väliin, sillä huoltoyhtiö hoitaa ne. Vaikka tosin huoltoyhtiön käyntiä saatiinkiin odotella pitkälle keskiviikkoon... Koulut oli tiistaina (ja osa myös keskiviikkona) kiinni ja munkin iltapäiväinen menoni peruutettiin, koska "emme halua asiakkaiden ja työntekijöiden lähtevän ajelemaan moiseen keliin". Okei, sopi mulle. Sain siis oleilla kotona koko päivän. Iltapäivällä lähdin säätä uhmaten koiran kanssa ulos, joka tosin osoittautui koiruuden osalta turhan haastavaksi. Lunta kun oli melkein töppöjalan korkeuden verran, joten eteneminen hangessa loikkimalla oli jopa koiralle liikaa. Tai siis, en mä loikkinut, mutta koira.

 

 

 

Rapsuta!

(jollakin on taas jalassa perussettiä; villasukat + huopatöppöset)





Enäähän meillä ei moista määrää lunta ole. Siitä on pitänyt huolen lämpimät aurinkoiset päivät sekä tämän päiväinen vesisade. Mutta kevät tulloo!

 

Tänään sain vihdoin hoidettua joulukuisesta matkalaukun myöhästymisestä johtuneet kustannukset eteenpäin. Laitoin asiasta feedbackia jo joskus tammikuussa, mutta kun vastausta ei alkanut kuulumaan, otin uudelleen yhteyttä. Tällä kertaa natsasi ja jo parin päivän päästä sain SAS:n asiakaspalvelusta Thaimaasta (jepjep) sähköpostia. Tänään siis laitoin skannatut (suomenkieliset) ostokuitit menemään ja jään mielenkiinnolla odottelemaan vastausta. Tai lähinnä sitä, mitä lentoyhtiö aikoo korvata.

 

Lisäys 3/11/13:

Tänään aamulla sähköpostissa odotti postia SAS:lta, missä tiedusteltiin tanskaksi mitä mieltä olen heidän asiakaspalvelustaan. Onneksi vielä jonkin asteinen taito ymmärtää ruotsia on tallessa, joten sen avulla pystyin päättelemään, mistä on kysymys ja mihin liitteenä ollut linkki johdattaa. Sinänsä mielenkiintoinen seikka, kun asiointikielenä ko. lentoyhtiön kanssa on ollut englanti.

 

Perjantaisen (kansainvälisen) naistenpäivän kunniaksi M töistä tullessaan toi mulle tulppaaneja. Edellisellä viikolla ostin poikkeuksellisesti ruusuja, joista en yleensä välitä, mutta nämä pienet valkoiset ruusut oli jotenkin kauniita.

 

Floridan reissulta mukaan tarttui uudet aurinkolasit, joten ehkä laitan ne näin sateisena päivänä päähäni ja toivon, että aurinko taas pian näyttäytyy.

 



 

Rennon sunnuntain kruunasi iltapäivän kahvihetki suomalaisten naapureiden kanssa keskustan suklaakahvilassa (joka oikeastaan on ainut oikea kahvila keskustan alueella). Amerikkalaiseen tapaan otin loput suklaamousse kakustani mukaan, sillä oli sen verran, sanoisinko suklaista, ettei kyennyt kokonaan syömään. Kenties iltateen kanssa loput... Loppuillan telkkarista pauhaakin Chicago Blackhawksien peli.

p.s. Varmasti huomasitte, että joku löysi koneelleen kivan kuvankäsittely sovelluksen, jota on nyt testaillut.

 



Florida (kuvin ja vähin sanoin)

Tammikuussa varattiin pidennetty viikonloppureissu Floridaan siinä toivossa, että päästäisiin aurinkoon ja lämpöön. Sekä tietty tsekkaamaan yksi osavaltio lisää. No, kun on kyse tämän Tiimin reissusta, niin ei ole ensimmäinen kerta, kun sää ei ole meidän puolella (ollaan oltu mm. kylmässä ja sateisessa Pariisissa sillä aikaa, kun Suomessa oli aurinkoista ja helteistä). Koko viikonlopuksi Miamin alueelle luvattiin viileämpää kuin edellisillä viikoilla sekä sateista. Great. Lähtöpäivänä käytiin vielä seuraavanlaista keskustelua puhelimitse:

M:lla on siis taipumusta ottaa ylimääräistä stressiä säästä.

Lopulta onneksi vain yksi päivä oli vähän sateisempi ja sinä päivänä ajeltiin useampi sata mailia Key Westiin vievää tietä numero yksi.  Ja bongailtiin matkalla erilaisia lintuja.

Alkujaan lähdettiin hotellilta ihan hitusen turhan myöhään liikkeelle, joten ihan Key Westiin asti ei ajeltu, mutta aika pitkälle silti. Ja olihan se täysin erilaista kuin kotona Chicago Landissa. Ei täällä varoitella tietä ylittävistä krokotiileistä. Kohdalle tosin ei osunut yhtään tien ylittäjää. Höh.

 

 

Mainoksessa oli jotain tuttua...

 

Päivän teemana oli 80-luvun hitit, joita kuunneltiin koko päivä. Wuhuu!

Ja ilman mainoksia, kiitos satelliittiradion.

 

 

 Fort Lauderdalessa onneksi oli hieman aurinkoisempaa.

 

 

 

Hotelli sijaitsi Hallandale Beachilla, joten sielläkin tuli pyörittyä. Sunnuntaina vielä ennen kuin palautettiin auto Miamin lentokentälle, ajeltiin tsekkaamaan aurinkoinen Miami Beach. Vaikka ihan ei nyt kohdalle rantakelit osuneet, niin oli se silti mukava saada maistiainen kesästä. Varsinkin kun eilisen ja viime yön aikana Chicagon alueelle saatiin vielä hitusen (n. 8-10 tuumaa) lunta...

 

 

 

p.s. Unohdin muuten siskolta joululahjaksi saadut villasukat hotelliin. Perskutarallaa!