Melkein Runebergin torttu

Tiedetään, Runebergin päivä oli ja meni jo viime viikolla. Mutta kun joskus on vaan niin kovin haastavaa saada kuvia kamerasta koneelle. Kyseinen projekti voi viedä jopa useita päiviä. (Ai miten niin kamera pyöri pari päivää pöydällä?)
Mutta kun nyt tässä olen taas päässyt tuolla keittiössä vauhtiin, Runebergin päivään liittyen innostuin ihan tosissaan, kun bongasin todella helpon Runeberin tortun ohjeen. Innostusta lisäsi vielä se, että ohjeen toteuttamiseen ei vaadita sähkövatkainta, jota ei kaapista löydy. Enkä sellaista ole jaksanut hankkia (suuren suuresta leivonta-aktiivisuudesta johtuen).

No joo, olisin ehkä halunnut vähän toisenlaisia muffinssivuokia,

mutta lähestyvä Valentine´s Day ilmeisesti vaikutti kaupan tarjontaan...

R.:n tortut olivat siis tämän ohjeen mukaan enemminkin R.:n muffineja.

 

Valmiina uuniin!

 



Kaapista ei löytynyt aineksia sen sokerimöhnän tekoon ja

jotenkaan en siitä hirveästi edes pidä,

joten pelkällä vadelmahillolla mentiin.

(Ostin valmista kaupasta, en jaksanut alkaa itse hilloa keittelemään.)

Tosin Äiskä myöhemmin vinkkasi, että valkosuklaalla voi korvata sen sokerimöhnän.

Loistava idea!

 

Ja siis näistä tuli tosi hyviä.

M söi kaksi!! (Ja se jo kertoo jotain!)

Mä söin sit loput. (Ja se ei välttis kerro mitään.)

 

 

p.s. Ohje karkeasti meni näin:

 

2,5 dl mantelijauhoja

2 tl kanelia

1 rkl kardemummaa

0,5 dl kookosöljyä

0,5 dl ruokosokeria

2 kananmunaa

 

Kaikki aineet vaan sekaisin ja muffinssivuokiin. 200°C / n. 400°F ja noin 20-25 min.