maanantai 7. huhtikuuta 2014

Toiminta-Torstai

Jokunen viikko taaksepäin, kun puhelimet alkoivat huutamaan ensimmäisiä varoituksia ukkosmyräköistä, M totesikin, että nytkö se sääseuraaminen taas alkaa. Muutenkin tykätään seurata säätä ja sääilmiöitä, mutta Yhdysvaltoihin muuton jälkeen seuraaminen on siirtynyt ihan omiin sfääreihinsä. Molempien puhelimista löytyy The Weather Channel:n sovellus, joka ilmoittelee alueelle annetuista varoituksista. Sen lisäksi M:n puhelimeen tulee myös National Weather Service:n varoitukset (ja Amber Alert:it). Mun puhelin lakkasi vastaanottamasta kyseisiä ilmoituksia sen jälkeen, kun tein ios seitsemänpistejotain- päivityksen. Että kiitos vaan Omenalle. (Selvää vanhojen mallien syrjintää, murrr.)

Chicagon alueella asuessa sain sään seuraamiseen vinkin luotettavasta nettisivustosta (kiitokset Pilville!), joka ei liioitellut tai dramatisoinut sääennustuksia, vaan antoi varsin realistista tietoa. Varsinkin tähän dramatisointiin tuntuu ainakin osa tv-kanavista sortuvan. Dallasin alueelta en toistaiseksi ole vastaavanlaista sivustoa löytänyt, joten olen käyttänyt National Weather Service:n nettisivuja, joilta saa luotettavaa tietoa, mutta joilta pitää hakea oman osavaltion varoitukset. Tv-kanavista olen todennut, että NBC 5 DFW on ihan ok. Ainakin varoitusten ollessa Dallasin alueella lähetys siirtyy sään seurantaan.

Sehän oli tiedossa, että kevään saapuessa Teksasiin saapuu myös tornadojen mahdollisuus ja kieltämättä on tullut mietittyä valmiiksi mitä tehdä ja minne mennä, jos sireenit alkavat soida. Viime viikolla meillä oli ystäväni E miehensä T:n kanssa kylässä ja yhtenä päivänä heitinkin puoliksi vitsillä, että jos tornadovaroitus annetaan/ sireenit alkaa soimaan, niin jokainen kipittää suojaan vaatehuoneeseen. Ja muistakaa pelastaa Koiruus! No eipä mennyt kuin pari päivää, kun puhelimeen tuli torstai-iltapäivästä ensimmäinen tornadovaroituksia. (Ja tuli muuten suoraan warning eikä mitään watch:ia ensin.) Eipä muuta kuin tv päälle, netti auki ja säätä seuraamaan.


Oltiin juuri saatu päivällinen päätökseen, kun ukkosrintama alkoi lähestymään. Ja hetken päästä lähtikin sireenit soimaan. Siinä vaiheessa ei kuitenkaan ollut havaintoja tornadosta, joten kukaan ei hipsinyt sinne vaatehuoneeseen. Sen sijaan kuin napista painamalla alkoi raekuuro. Ja mitä tekee suomalaiset? No alkaa ottamaan valokuvia tietty. Tosin turvallisesti sisätiloista, ulos ei todellakaan ollut mitään asiaa, vaikka kovasti olinkin huolissani raekuuron keskelle jääneistä pelargonioista. M tosin asiallisesti huomautti vierestä, että niin sinne jäi toinen autokin. Uuuups...

Tämmöisiä jääpalleroita tuli taivaalta.
Kuvassa myös raekuurosta selviytyneet pelargoniat,
jotka kävin kuuron jälkeen kantamassa lipan alle suojaan.

Joukossa oli myös hieman isompiakin rakeita.
Muualla oli tullut pingispallon sekä tennispallon kokoisia rakeita.
Autoista oli mennyt ikkunoita rikki.
Meillä tuli vaan auton kattoon muutamia pieniä lommoja rakeista.

Niin joo, ja miksi valjastin vieraat hipsimään sinne vaatehuoneeseen? Yleinen ohjeistus sanoo, että pitää mennä mielellään keskelle taloa, ikkunattomaan tilaan sekä niin, että ympärillä on kahdet seinät. Ja meidän tapauksessa vaatehuone täyttää nämä kriteerit.



4 kommenttia:

  1. Eipä kestä. Harmi vaan, ettei jokaisella metropolilla ole omaa Tom Skillingiä. Ja vaikka täälläkin vähän saa etenkin rajuja ukkoskuuroja jännittää, on nuo rakeet, tornadoista puhumattakaan, aika eri maata! Huh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä olen muutamaan otteeseen kaivannut Tom Skillingiä. :)
      Rakeiden koko kyllä yllätti, vaikka M oli kertonut, että ne on sitten oikeasti isoja.

      Poista
  2. Anonyymi4/08/2014

    Oltiinpa jännän äärellä. :) <3 e

    VastaaPoista