Kaikkea uutta ja jännää

Aiemmin tarinoin siitä kuinka Illinoissin ajokorttia varten puuttunut dokumentti saapui postissa ja kaikki tarvittavat oli kasassa. Viime viikolla pänttäsin vielä viimeiset tärpit tieliikennesäännöistä ja painelin (taas) dokumenttien kanssa ajoneuvotoimistoon. No, eipä onnistanut silläkään kertaa. Tällä kertaa auton vakuutuslappusen tiedot olivat virkailijan mukaan puutteelliset (sinänsä hassu juttu, kun M:lla aiemmin hyväksyttiin aivan täysin sama vakuutuslappu). Ajokoe suoritetaan siis omalla autolla, joten siksi vakuutukset tarkistetaan. Soitto M:lle töihin (yllätys yllätys) ja asian selvitystä. Harmitti ihan vietävästi, kun olin niin prepannut itseni kirjallista koetta varten. Uusi vakuutuslappu saapui ja eikun taas ajokorttia hakemaan.

Tällä kertaa kaikki oli ok (viimein!), ja pääsin etenemään ensimmäiseltä virkailijalta toiselle. Toisen virkailijan luona kaikki meni myös hyvin ja näkökoekin onnistui kiitettävästi (vaikka ihan pikkuisen piti siristää hajataiton vuoksi...). Kolmannen virkailija luona maksettiin ajokortti ja yllättäen Visan debit tai credit kortit eivät käyneet. Jaahas. Onneksi lähellä sattui olemaan yksi käteisautomaatti, josta sain nostettua käteistä (ja tästä ilosta sain vielä pulittaa 6$ extraa, kun oli eri pankin automaatti). Taiteilin kirjallisen- sekä ajokokeen onnistuneesti läpi ja sain käteeni uunituoreen ajokortin. Jee! Tässä alkoikin olla ne 90 päivää Suomen ajokortilla ajelua pikkuhiljaa täynnä... Toinen hyvä syy ajaa paikallinen kortti on tuolla autotallissa. Tähän asti en ole saanut ajaa meidän omalla autolla (tai siis M:n autolla... heh heh...)(toinen auto on yhtiön kautta), koska paikallinen ajokortti on puuttunut ja vakuutusyhtiö sellaisen vaatii vakuutusehdoissaan (jotka on hieman erilaiset kuin Suomessa). Mutta nyt tämä uuden ajokortin omistaja on sinne merkitty.


Hei, tällä viikolla tuli huonekalut! Ihana uusi sohva oli juuri oikean kokoinen olohuoneeseen. Ja eräs karvapallokin ilmeisesti pitää sohvaa ihanana, kun parina päivänä on sohvalle yllättäen poissaollessani ilmestynyt koiran karvoja.... Työhuoneen pöydän kohdalla piti hieman antaa asiakaspalautetta, kun yhdestä kohtaa oli pinta mennyt rikki. Asiakaspalautteen antaminen onnistuu siis täälläkin. Tosin asiakaspalvelijoiden asenne on 'hieman' erilainen kuin mihin on tottunut, joten itsekin ottaa 'hieman' iisimmin kuin yleensä. Mutta hyvän asiakaspalvelun vuoksi homma hoidossa.

Tässä nyt pieni makupala sohvasta, jota olen niin kovasti ihastellut. Mutta se vaan on niin kiva sohva!

Ja värinä yllättäen ruskea... 

Yhtenä päivänä teki ihan älyttömästi mieli jauhelihapihvejä, sellaisia itsetehtyjä. Koska meillä ei osteta naudan jauhelihaa kaupasta (ja sattuneesta syystä ei pakastimestakaan löydy mitään lihaa, vielä!), niin päätin kokeilla kalkkunan jauhelihaa. Laitoin kalkkunan jauhelihan sekaan vähän kermaviiliä, sipulia, valkosipua, suolaa ja pippuria. Ja ai niin, yhden kananmunan. Sekoituksesta tuli tällaista:

Olin aika yllättynyt siitä, että kalkkunan jauhelihan koostumus oli aika, no, mössöistä. Tätä en siis ole ennen tiennyt. Siinä paketissa se näytti jotenkin "koostumuksellisemmalta" (hoono soomi joo...). Mausteet meni aika arvalla, koska jo ihan mahdollisen salmonellan vuoksi en lähtisi tuota mössöä maistelemaan. Tosin en kyllä koskaan maistele muutakaan raakaa jauhelihaa. Mutta anyway, paistoin pihvit pannulla ja lopputulos oli yllättävän hyvä (kokki oli itsekin ihmeissään). Pihveistä tosin kannattaa tehdä aika ohuita, jotta kypsyvät paremmin myös sisältä.

Myöhemmin teki teen kanssa mieli jotain kivaa pikku välipalaa, mutta kaapeista ei löytynyt mitään kivaa. Haaveilin hieman leivästä hillolla (tätä herkkua opin syömään Hollannissa), mutta kun ei löytynyt kuin leipää, niin piti soveltaa. Tässä tapauksessa banaani sai hoitaa hillon roolin ja hyvää oli. En valita.

Viikonloppuna lähdetään ajelemaan Lake Michiganin reunaa ylöspäin ja Milwaukeessa olisi tarkoituksena mennä lautalla yli ja sieltä sitten ajella takaisin kotiin. Ehkä mäkin saan jossain välissä ajaa... He hee. 

Hauskat viikonloput kaikille!

ps. Huomasin, että blogiani on katsottu yli 1000 kertaa, huisia!! Ilmeisesti teitä lukijoita on muitakin kuin äiti (terkkuja!), sisko (skype!) ja kaverit (heipamoika!).