There's no place like home

Tiistaina palattiin kotiin kolmen viikon reissusta. Oli todella mukavaa ja hauskaa lomailla Suomessa ja tavata kaikkia tärkeitä ihmisiä (kiitos majoittajille!), vaikka oli silti myös mukavaa palata kotiin. Kolmeen viikkoon tiivistysti kerrottuna mahtui kahdet häät, yhdet kaverikemut, mökkeilyä, Päijänne (ainoa oikea), Korkeasaari ja useampi kaupunki. Niin ja pitihän niitä olympialaisiakin seurata. Noihin viikkoihin mahtui myös yksi silmänsä satuttanut koira, kulmakarvansa ja ripsensä käräyttänyt ihminen (en minä!) sekä trombin kaatama puu. Kaikkea siis laidasta laitaan. Ja kyseiseen ajanjaksoon osui myös lämpimiä, jopa helteisiä päiviä, joten tuli käytyä myös uimarannalla. Ja uimassa, järvessä!

Koiruus siis lähti sitten Suomesta mukaan ja varsin onnistuneesti matkasi Chicagoon asti. Viikkoa ennen lentoa vielä varmistettiin, että koiralle varattu paikka (ruumasta) todella pitää vielä paikkansa ja varmistettiin vielä kerran mm. kuljetuskopan mitat. Tosin tämän skandinaavisen lentoyhtiön asiakaspalvelu oli valitettavan tietämätön koiran lentämiseen liittyvistä seikoista. Esim. vastausta ei oikeastaan saatu siihen, kuinka vanha eläinlääkärin kirjoittama koiran terveystodistus (jonka tarkoitus on siis todeta, että koira kestää kuljetuksen määränpäähän) saa maksimissaan olla. No, varmuuden vuoksi koiruus käytettiin eläinlääkärillä vasta vuorokautta ennen lentoa, joten todistus oli ainakin niin tuore kuin se voi vain olla. Muutenkin ohjeet olivat jotenkin... epämääräisiä... (tästä annoinkin lähtöselvityksessä hieman asiakaspalautetta). Mutta muuten lentoyhtiön palvelu oli hyvää! Tosin ihan varmuuden vuoksi sekä Helsinki-Vantaalla että Arlandassa varmistettiin ennen koneeseen menoa, että onhan myös koira mukana. Arlandan kentällä virkailija oli erityisen ystävällinen selvittäessään asiaa. Ja ilo oli suuri, kun Chicagon kentällä näimme koiruuden jälleen! Koira oli hyvässä kunnossa, mutta janoinen (eli ilmeisesti ei matkan aikana ollut saanut vettä). Ennen tullia koira piti vielä tarkistuttaa virkailijalla, jonka jälkeen koiruus pissalle ja taksiin ja kotiin!

Koiruus odottamassa matkaan lähtöä

Ja koiruus matkan jälkeen. Olotilat aika samat... :)

Nyt tässä taas pari päivää toivutaan aikaerosta. Tiistai-iltaan mennessä valvomista oli takana sellaiset 24 tuntia, tosin koneessa taisin muutamat pienet torkut ottaa. Illalla pinnistelin kahdeksaan asti (jotta saisi rytmiä käännettyä) ja sitten eivät enää silmät pysyneet auki. Koomasin jonnekin klo 01 asti, jolloin heräsin. Koira tuli iloisesti hyppimään sängyn viereen (joko herätään! mulle ruokaa!), joten taisi silläkin olla vähän rytmit sekaisin. Pienen heräämisen jälkeen taas unta palloon, kunnes koitti aamuherätys. Tosin koira oli jo vähän aikaisemmin sitä mieltä, että nyt olisi ruoka-aika. Kroppa (erityisesti alaselkä) jumittaa jostain syystä (tai no, kolmen viikon tauko liikunnassa + lentokoneessa istuminen saattaa hieman vaikuttaa asiaan...), joten nyt on hyvä aloittaa kuntoutuminen lomasta elvyttämällä kroppaa kuntosalilla ja lenkkeilemällä koiran kanssa.


M:n kolleega oli kertonut, että kaupungin eteläpuolella on ruokakauppa, jossa myydään pääosin orgaanisesti tuotettua ruokaa. Tänään suuntasin sinne. Ilokseni sain huomata, että hinnat ovat lähes samaa tasoa kuin läheisessä 'tavan' ruokakaupassa, mutta laadussa mielestäni on eroa (siis luomukaupan hyväksi). Ja mitä silmäni kaupassa havaitsivatkaan. Ruisleipää. Pakkohan sitä oli ostaa ja kokeilla. Maku muistutti samaista ruisleipää, mitä söin Hollannissa ollessani. Muuten ok, mutta olisiko se hiivan maku, mikä hieman puskee läpi. Mutta ihan hyvää vaihtelua sille samalla leivälle, mitä tässä on vedetty koko aika (kun ei kaupasta löydy muuta yhtä kuitupitoista).

Piti vielä mainitsemani, että postin keskeytys loman ajaksi onnitui mainiosti! Pääpostissa oli odottamassa muovipussillinen postia. Ja tämä siis onnistui maksutta. Mielestäni aika hyvää palvelua.