Elossa ollaan,

vaikka tässä taas hujahtikin pari viikkoa tarinoimatta. Viime perjantaina aloitin jo juttua, mutta sitten no, en saanut sitä valmiiksi. Mutta näiden kuluneiden parin viikon aikana M kävi isänsä kanssa metsällä (tällä kertaa tosin jäätiin ilman peuran lihaa, mutta ehkä sitten seuraavalla kerralla), ulkoiltiin Jälkeläisen kanssa leikkipuistossa, käytiin Chicagossa, piirreltiin paljon (lähinnä Jälkeläinen ja isovanhemmat), shoppailtiin, syötiin hyvin ja nukuttiin paljon. Lisäksi parin viikon aikana oli kiukuttelua, mököttämistä, naurua ja hassuttelua. Sekä yksi kriisi, Jälkeläisen näkökulmasta. Nimittäin Hello Kitty-sukkahousuihin olikin tullut reikä ja siitä seurasi noin vartin huutoitkut. Onneksi kaupasta löytyi seuraajat rikkinäisille sukkiksille. Happy end. Viime torstai-iltana sitten Jälkeläinen lähti melkein neljän viikon täällä olon jälkeen takaisin Suomeen isovanhempiensa kanssa. Ja nyt on jokseenkin kummallisen rauhallista ja hiljaista, kun eräs (melkein) viisivuotias ei ole täällä kirmailemassa ja esittämässä noin sataa kysymystä päivässä.
Tässä kulunutta aikaa muutamin kuvin:

Jälkeläisen kanssa käytiin etsimässä Koiruudelle toinen peti, joka osoittautui varsin mieleiseksi.

Sain viriteltyä vähän jouluvaloja kaiteen ympärille. 

Tosin yksi sarja ei riittänyt, joten piti käydä hakemassa vielä toinen lisää. 

Sain muutaman kivan joulukukan tuomaan vähän jouluntunnelmaa. Tai ylläoleva itseasiassa on rosmariini. Toivottavasti parempi onni tämän kanssa kuin sen laventelin.

Me asutaan jossain tästä suoraan eteenpäin...

Tällä kertaa vieraat vietiinkin Chicagossa John Hancock Observatoryyn. 

Sieltä ehkä sittenkin on hieman paremmat näkymät kuin Willis Towerista (vaikka pitkään väitin muuta).  

Yleisön pyynnöstä, muutama kuva Jälkeläisen taidenäyttelystä

Ja itse Taitelijan varpaat

Torstai-iltana, kun saatiin matkaajat saatettua taksiin (kun meidän autot on näköjään aivan liian pieniä useamman matkalaukun kuljettamiseen), kävikin niin, että läheinen bensis ryöstettiin sillä samaisella hetkellä.
Lähdettiin M:n kanssa vielä ulkoiluttamaan koiraa ja ihmeteltiin, kun poliisiautoja pörräsi tässä nurkilla. Syykin selvisi pian, kun eräs poliisisetä pysäytti meidät ja kysyi ollaanko nähty tukevahkoa espanjalaista naista liikkeellä. Oli siis ryöstänyt läheisen bensa-aseman. Jaahas, no eipä oltu nähty ketään, kun oltiin ainoat kävelijät näillä nurkilla siihen aikaan. Kait. Ellei sitten se tukava espanjalaisnainen ollut piilossa jossain meidän takapihalla. No, ryöstäjä oli löytynyt myöhemmin. Jos muistan uutisesta oikein, niin oli mennyt vielä ryöstämään entisen työpaikkansa ja jäänyt siitä sitten kiinni.

Lauantaina testattiin ensimmäistä kertaa läheinen elokuvateatteri, kun käytiin katsomassa Skyfall. Suosittelen. Ostettiin puoliksi keskikokoinen limsa, joka olikin sitten hieman isompaa kokoa kuin mitä meidän käsitys on keskikokoisesta... Siinä oli varmaan litra limsaa.

Seuraavaksi voisikin sitten käydä katsomassa taustalla mainostettavan elokuvan.

Palataan taas tarinointiin. Mukavaa alkanutta viikkoa!