Päivitystä

Mulla on nyt ote ihan alkanut lipsumaan, kun taas on toista viikkoa viimeisestä tarinoinnista. Viime aikoina kalenteria on täyttänyt englannin kielen tunnit sekä tapaamiset personal trainerin kanssa. Kielitaito sinänsä on hyvä (kiitos suomalaisen koulutusjärjestelmän!) (ja ei-dubattujen tv-ohjelmien), mutta kerta kun tarjolla oli mahdollisuus opetukseen, niin päätin syventää omaa osaamista. Ja opettaja korjaa myös (skandinaavista)aksenttia, jota kuulemma on havaittavissa erityisesti silloin, kun on puhunut paljon suomea. Lisäksi opettajalla on mielenkiintoisia juttuja maan kulttuuriin ja historian liittyen. Personal trainerin päätin ottaa, kun alkoi omat kuntosaliharjoittelut tökkimään. Jotenkin sitä jäi jumittamaan niihin samoihin juttuihin. No nyt ei enää jumita muut kuin kipeät lihakset. Mutta on kuulkaas tehokasta!

Jälleen kerran, aloitin kirjoittamaan jo pari päivää sitten, mutta taas tuli jotain muuta ja kirjoittaminen jäi. Tänään ajattelin naputella jutun valmiiksi, sillä eilinen meni sängyssä kipeänä ollessa ja tänään on vielä vähän puolikuntoinen olo. En muista milloin viimeksi kipeänä olisin ollut niin voimaton. Eilen aamulla oli niin kökkö ja oksettava olo, että piti painua takaisin sänkyyn. Ja sille tielle jäin. M:n työkavereissa ja niiden perheenjäsenissä on kiertänyt joku vatsapöpö ja liekö se nyt sitten ollut myös mulla. Mene ja tiedä? Olotila kuitenkin oli kummallinen ja ärsyttävä. Ärsyttäväksi sen teki se, että mä en kestä olla kipeänä. Eilenkin olisi ollut sata asiaa hoidettavana, mutta siinä piti vaan pötköttää sängyssä, kun ei kyennyt liikkumaan. Sietämätöntä. Koiruus onneksi komppasi olotilaani kuorsaamalla koko päivän sängyn vieressä. Luulenpa, että se otti kaiken irti siitä, että kerrankin sillä oli pötköttelyseuraa!


Viime sunnuntaina pelattiin pelien peli, eli Super Bowl. Aikamoinen show pyöri urheilutapahtuman ympärillä. Meille kerääntyi tupa täyteen suomalaisia peliä seuraamaan. Syötiin vähän pikkusuolaista ja makeaa ja seurattiin peliä. Tai mä luulen, että miehet seurasi tosissaan ja naiset sen mitä jutustelun ohella kerkesi. Mä muuten söin sunnuntaina ensimmäisen amerikkalaisen donitsin! Liian hyvää ja liian rasvaista. Muuten tässä ei mitään sen kummempia ole ehtinyt tapahtumaan. Ja ihan hyvä välillä niinkin.

Sää nyt on taas vaihteeksi vaihdellut laidasta laitaan. Reilun viikon verran saatiin nauttia ihan talvesta lumineen ja pakkasineen. Ja sitten eilen taas satoi vettä, alijäähtynyttä vettä ja räntää. Ihan kaikki lumi ei sentäs sulanut pois, vaan vielä on maa valkoisena. M:n kanssa ehdittiin jo herätellä toiveita hiihtämisestä, mutta voi olla, että tämän talven hiihtokelit oli siinä. Läheisessä luonnonpuistossa toki oli jo innokkaita hiihtäjiä hiihtelemässä siinä aika ohuella lumikerroksella. Ei kyllä tehnyt mieli lähteä omia suksen pohjia siihen raapimaan....

 

Lumikuonottaja

Eräänä päivänä satoi vettä...

 

 kunnes tuli taas pakkaset...

 

Huu, liian kylmää mennä ulos. Mä vaan kurkkaan tästä...

 

 

Peuran jäljillä

 

 

 

Nyt täytyy kuntoutua tästä mikä-lie-pöpöstä, että pääsee taas koiran kanssa ulkoileen! Alkaa ahdistamaan tää sisällä kökkiminen. Mutta viikonloppu alkakoon! Ja M lähtee taas huomenna työmatkalle...