Suklaapiirakka

Viime perjantaina M:n lento oli vähän myöhässä, sillä lumisade oli jonkin verran sotkenut lentoliikenteen aikatauluja. Mä päätin hyödyntää odotteluajan ja yllättää M:n leipomalla suklaapiirakan! Mä nyt en muutenkaan ole mikään kova leipomaan, joten oli aika jännittävää kokeilla, saanko (aika idioottivarman) piirakkaohjeen onnistumaan.

 

 

Ohjeen löysin Kodin Kuvalehdestä 4/13.

M:n äiti lähetti viimeksi Suomesta lehtiä M:n mukana.

 

Jääkaapissa pyöri levyllinen Fazerin(!) tummaa suklaata,
joten päätin uhrata kyseisen levyn piirakkaan.

Kaupassa menikin hetki paikalliseen jauhotarjontaan tutustuessa

(joka osaltaan kertoo, kuinka paljon leivon, jepjep...).

Päädyin tähän orgaaniseen ja mukamas "terveellisempään" vaihtoehtoon (hohoo!)

Tavallisen valkoisen sokerin sijaan käytin ruokosokeria, koska sitä sattui valmiiksi kaapista löytymään (ja sekin mukamas on terveellisempää). Ohjeessa mainittiin myös vaniljasokeri, mutta sen jätin pois, sillä sellaista en kaupasta löytänyt. Tosin vaniljatankoja sekä vaniljaesanssia oli tarjolla, mutta päätin silti jättää piirakan ilman vaniljaa (tästä tulikin oikein terveyspiirakka!).

 

Valmista! Piirakan ohje todella oli helppo (eli idioottivarma), sillä sain sen onnistumaan.
Vaaleat kökköset piirakassa on paahdettuja pinjan siemeniä.
Tosin luulen, että myös pekaanipähkinä toimisi kivasti.

Ja vähän vaniljajäätelöä piirakan seuraksi. Aah.

 

M ei yleensä oikein perusta mistään makeasta, joten piirakanleivontameriittiäni nostaa se, että M sanoi piirakan olevan hyvää! Hyvä minä! Piirakasta tuli tosin aivan liian hyvää ja söinkin sitä suurimmaksi osaksi itsekseni ja lopulta oli pak-ko heittä loput piirakasta roskiin. Kyllä, roskiin hyvää piirakkaa! Mitä tuhlausta, mutta oli pakko ajatella sitä tosi asiaa, että haluan vielä mahtua housuihini. Ja varsinkin niihin ihaniin uusiin khaki-shortseihin, jotka juuri ostin.