Himahengailua

Viikonloppu himahengailtiin, kun M oli kipeänä. Sen verran harrastettiin viikonlopun aikana sosiaalista toimintaa, että käytiin lauantaina toisten suomalaisten kanssa aamupalalla. Tähän samalle asuinalueelle, muutaman tien päähän, muuttaa M:n suomalainen kollega perheineen. Tavattiin siis ne lauantaina ja annettiin muutamia vinkkejä tänne asettumisen suhteen. Ja ihan samojen haasteiden kanssa ne tuntuu painivan kuin me silloin reilu puoli vuotta sitten.

Olihan se aluksi aikamoista, kun mekin oltiin YKSI yö hotellissa ja sitten tultiin jo asumaan tähän, missä nyt asutaan. Ja meillähän oli siis vain matkalaukut. Käytiinhän me heti hankkimassa pakolliset tarvikkeet kuten kahvin- ja vedenkeitin, pyyhkeitä ja ilmapatja, jolla nukuttiin eka viikko. Meni siinä muutama päivä ennen kuin saatiin hankittua lisää tavaraa mm. tuolit keittiön "baaritason" eteen. Sitä ennen mä istuin kodinkoneista tulleiden pahvilaatikoiden päällä. Joten voitte arvata, että ilo oli suuri, kun merikontti vihdoin saapui ja saatiin huonekaluja. Ja kaikki se säätäminen puhelimien, liittymien (kaasu, sähkö, netti) ja eri virastojen kanssa... Mutta siinä huomasi ainakin sen, kuinka helppoa se oikeasti on, jos olet valmiiksi kaikissa eri järjestelmissä. Nyt piti kaikki aloittaa tyhjästä. Mutta takaisin viikonloppuun...

Ilmeisesti kipeys oli pehmittänyt M:n päätä sen verran, että SE ehdotti lauantaina, että syötäisiin THE avokadopastaa (sitä mistä Suomi kohisi syksyllä). No, mä läksin kaupasta hakeen tarvikkeita ja sitä sitten syötiin. Ja hei, se oli todella hyvää!

Ohjeen mukaan juustot piti raastaa, mutta mun piti hienontaa ne veitsellä.

Mulla kyllä oli raastinrauta, mutta ilmeisesti se jäi muuttokuormasta pois,

kun en sellaista kaapeista löytänyt...

 

Valmis kastike, vain pasta puuttuu

Täällä joidenkin ruokakauppojen yhteydessä on "alko" (sen lisäksi, että niitä on olemassa ihan erikseenkin). Täällähän ei alkoholia saa myydä alle 21-vuotiaille, joten multakin kysytään melkein aina henkkareita, kun ostan jotain alkoholipitoista. Ja sitten viini ynnä muut pullot pakataan paperipusseihin. Olutlaatikot sentäs saa kantaa ihan sellaisinaan ulos kaupasta.

Mikäs se sieltä kurkistaa...

Lauantaina samaisella kauppareissulla kävin läheisessä rautakaupassa hakemassa koloavaimen, jolla saa takan kaasuhanan auki. Meillä on siis ollut kaasutakka koko ajan, mutta ei vaan olla perehdytty siihen, miten se toimii. No lauantaina mä halusin perehtyä asiaan. Etsittiin netistä ohjeet ja ta-daa, saatiin takka päälle! Tai siis M sen osasi laittaa... Ja jos asiaan olisi perehtynyt taas hieman etukäteen, olisi sieltä mistä takka sytytetään (tuolta alta) löytynyt se kaasuhanan avaajakin.

Ja tää hei oikeesti myös lämmittää.
 

 

En muista olenko aiemmin maininnut siitä, kuinka kylmä meidän tulitikkuaskin kokoinen eteinen on. No se on kylmä! Täällä ei yleisesti ole mitään tuulikaappeja tms. ja ulko-ovi (ainakaan meillä) ei ole kovin paksu. Muutenkin ulko-ovesta vetää. Meillä onneksi on niin, että kun asutaan tällaisen townhouse-tyyppisen kaksikerroksisen kompleksin yläkerroksessa, niin ulko-ovi jää "alakertaan". Sehän ei tosin kuitenkaan poista sitä tosi asiaa, että eteinen on kylmä, mutta kylmä ilma ei nouse asuinkerrokseen. Aiemmin syksyllä yhdessä rautakaupassa osui silmiin vetostoppari ovien eteen ja ostin sellaisen. Sen tehosta tosin en ole kovin vakuuttunut, mutta jospa se pitäisi vähän kylmää loitolla.

 

Siinä se pötköttelee

 

Eteisen matto ei ole ehkä silmiä hivelevän ihana,

mutta koiran takia on pakko olla joku hiekka-kura-roska-stoppari.





Ja mä kun en jaksa aina sitä olla tuohon oven eteen asettelemassa, niin olen amerikkalaiseen tapaan siirtynyt kulkemaan autotallin kautta...

Huomenna alkaa taas uusi viikko ja M lähtee jälleen kerran työmatkalle. Sunnuntain ratoksi katsotaan kumpi joukkue Seattle Seahawks vai Atlanta Falcons mahdollisesti pääsee Super Bowliin. Chicago Bearsia ei siellä nähdä. Pah.