Matkalaukku

Pari viikkoa Suomessa mennä hurahti vauhdilla ja nyt voi aloittaa lomasta toipumisen. Oikeasti. Vaikka oli aivan hirrrveen ihanaa viettää joulua Suomessa ja nähdä kaikkia tärkeitä ihmisiä, oli se silti samalla aika väsyttävää. Loma meni tavaroita purkaessa ja pakatessa. Tai no, siellähän ne lojui matkalaukussa... Ja matkalaukusta onkin hyvä aloittaa tämän parin viikon tapahtumien purkaminen...

Juttu lähtee liikkeelle siitä, kun maanantaina 17.12.12 lähdettiin M:n kanssa kohti Suomea. Chicagon kentällä päätettiin vähän tuhlata lentomaileista kertyneitä pisteitä ja korotettiin itsemme seuraavaan matkustusluokkaan. Matka meni varsin joutuisasti, sillä nukuin varmaan KOLME tuntia koneessa. Ehdoton ennätys tähän mennessä. Olo olikin ihmeen virkeä. Mikä oli hyvä jatkoa ajatellen...

Kentällä odoteltiin laukkuja saapuvaksi ja ensimmäisenä tulikin se laukku, missä oli melkein kaikki joululahjat. Tässä vaiheessa sanoin M:lle, että onneksi ainakin joululahjat tuli! Sitten tuli M:n laukku ja sitten odoteltiinkin mun laukkua, joka ei sitten tullutkaan. Oi kun kiva. Käytiin tekemässä ilmoitus asiasta ja eihän siinä sitten muu auttanut kuin lähteä ensimmäistä majapaikkaa kohti ja alkaa miettimään, että mitäs sitten. Olin ehkä HIEMAN hiiltynyt asiasta. Ärsyttävintä oli, että olin sopinut menoja samaiselle päivälle ja nyt piti ennen sitä ehtiä hankkimaan jotain vaihtovaatetta. (Joo, mä tiedän, että käsimatkatavaroihin olis aina hyvä laittaa jotain vaihtovaatetta.) No ei muuta kuin pikainen pyörähdys muutamassa vaatekaupassa ja eteenpäin. Aluksi optimistina ajattelin, että kyllä se laukku sieltä viimeistään seuraavana päivänä tulee. Luulin väärin. Ja se optimistisuuskin karisi siinä laukkua odotellessa. Laukku lopulta toimitettiin 24.12.12 aamupäivällä, eli 6 vuorokautta myöhässä. Siinä vaiheessa mä toki olin jo laajentanut garderobini sisältöä shoppailemalla vähän lisää vaatetta. M:n sanoikin, että onneksi mulle ei vaatteiden ostaminen ole koskaan tuottanut mitään vaikeuksia (häh, mitä se sillä tarkoitti?). Niin, itse laukkuhan löytyi Moskovan lentokentältä. Mielenkiintoista. Laukusta oli revennyt irti sekä itseni laittama nimilappu ja lentoyhtiön lappu. Kysyin, että miten se sinne Moskovaan oli joutunut, mutta en saanut vastausta, sillä virkailija luurin toisessa päässä päätti vaihtaa puheenaihetta.

 

Voin kertoa, että ei paljon sorryt lämmittänyt siinä vaiheessa.

 

 Sen sijaan lentokoneeseen otetut villasukat lämmittivät.

 

 

Ostoslista. Siitä lähdettiin liikkeelle, että mitä ehdottomasti tarvitsi. Heti.

 

 

Liikkelle lähdin autolla, jonka sammutin ensimmäisessä risteyksessä.

Siinä hötäkässä en tullut ajatelleeksi, että kytkintäkin olisi hyvä käyttää.

 

 

Välttämättömät harjat yhteiskuvassa

Dödön satuin ostamaan jo Chicagon kentältä, ja muutamat hiustuotteetkin oli ihan kiva hankkia

 





 

Pikapyörähdys kauppakeskuksessa tuotti tulosta vaihtovaatteiden verran.

 

 

Uusi pipo. Muuten olisi pää jäätynyt. Aika kiva rusetti. Oli alessa.

 

Jouluaaton aamupäivän jälleennäkeminen.



 

 Oli syytäkin kiirehtiä.