Torstaina aamuyöstä klo 04 soi puhelin. Naapurin suomalainen Rouva soitti. Sanoi, että vauva taitaa nyt alkaa syntymään, joten voisinko tulla heille hoitamaan Pikku-Poikaa (1,5 vee). Nappasin vähän tavaroita ja Koiruuden mukaani ja olin alle 15 minuutissa naapurissa, jonne toki amerikkalaiseen tapaan menin autolla. (Ja okei, siihen aikaan yöstä ei oikein huvittanut lähteä kävellen.) Rouva kertoi puolisen tuntia arponeensa, mitä tehdä, ja soittanut sitten sairaalaan, josta neuvoivat lähtemään ja sitten soittanut mulle. Ja eikä siinä mitään, näin oli jo aiemmin sovittu, että jos tilanne vaatii, niin pystyn tulemaan avuksi. (Ja ettei Rouvan tarvitse itse ajaa sairaalaan, vaan että Rouvan mies pääsee myös mukaan.)
Tästä vajaa kuusi tuntia eteenpäin ja maailmaan oli syntynyt yksi suomalainen lisää. (Ja itseasiassa myös yhdysvaltalainen.) Ja Pikku-Pojasta oli tullut isoveli Pikku-Tytölle.
Koiruuden mielestä paras paikka pötköttelylle oli legojen keskellä.
Onnittelut uudelle suomalaiselle ja onnellisille vanhemille meidänkin puolesta!Sinulla oli tärkeä tehtävä!T:M&R
VastaaPoistaWautsi! t, Äm D
VastaaPoista